Tehdään yhdessä, maailmasta koti

Ihminen suojelee omaansa, reviiriään.

Mikä on sinun piirisi?
Missä ymmärrät voivasi vaikuttaja?

Nykymaailmassa yksilö tuntee rakenteiden keskellä voimattomuutta. Hän tuntee liian usein olevansa pakon edessä. Meidän on pakko rakentaa ydinvoimaa turvataksemme taloutemme kasvun. Meidän on pakko tehdä töitä yli jaksamisen rajojen, jotta saamme tarpeeksi elantoa. Meidän on pakko suorittaa vapaa-ajalla, jotta jaksaisimme. Meidän on kulutettava, jotta yhteiskuntarauha säilyy.

Haluan olla rakentamassa yhteiskuntaa, jossa ihmiselle on sija. Yhteiskuntaa, jossa eri-ikäisten kulkijoiden katse maailmasta otetaan huomioon. Yhteiskunnassa on oltava tila lasten leikille, kunnioitus ikäihmisten elämänkokemukseen, sija luonnon viisaalle vuorovaikutukselle.

Olen vienyt missiotani eteenpäin niin ruohonjuuren kulttuurihankkeissa, luovien alojen työllistämisen rihmastoja kutoessani kuin arkielämäni valinnoissa. Nyt olen eduskuntavaaliehdokas, jotta voisin luoda maahamme ihmisläheisiä rakenteita.

Tervetuloa mukaan kampanjaani!

Kulttuurityö kasvattaa Salo2009 asukkaaksi

Työministeri Tarja Cronberg vieraili Salonseudun vihreiden Demokratia-seminaarissa 13.9. Kansanvallasta puhuessaan hän nosti ensimmäisenä esille kulttuurityön merkityksen. Cronberg alleviivasi kuntaliitosprosessissa yhteiseen identiteettiin kasvun merkitystä, ja sitä kuinka Salolla ei ole varaa unohtaa taidetta, eikä yhteisöllistä kulttuuria vuonna 2009.

Kulttuurityö mahdollistaa yhdessä tekemisen, kokemisen ja kohtaamiset. Kulttuuriteot ovat ihmisläheinen tapa opettaa ja johdattaa uuteen. Taide ja yhteisöllinen tekeminen koskettavat tunnetasoamme. Musiikin tunteminen, teatteriesitysten vastaanotto ja yhteisötaiteen projekteihin osallistuminen ovat keinoja kasvaa laajan Salon asukkaiksi. Myös liikuntaharrastuksen tukeminen ajaa samaa päämäärää. Sosiaalinen kokeminen hahmottaa asukkaille uuden kunnan positiivisen merkityksen palvelurakennemuutoksia ja hallintokaavoja paremmin. Maanläheiselle ja ihmisiä suoraan koskettavalle kulttuurityölle on nyt huutava tarve.

Uuden salolaisen identiteetin rakentaminen on tuskallisen polttava kysymys ja se kiteyttää viimeaikaisen keskustelun kulttuurirahoituksesta. Järjestelytoimikunnan tehtävänä on viedä meidät uuteen kuntaan kivuttomasta. Mitä se on tehnyt henkisen hyvinvoinnin takaamiseksi? Järjestelytoimikunta on jo päättänyt  uuden visuaalisen ilmeen ja logon hankkimisesta. Sitooko uuden sloganin toistaminen meidät yhteen? Myös uusi Salo-kirja on päätetty ostaa. Mikäli sen toteutus on humaani ja laadukas, voimme luultavasti saavuttaa yhteisesti jaettavaa ylpeyttä kodistamme. Tärkein kysymys kuitenkin kuuluu, missä ovat festivaalit uuden Salon kunniaksi? Missä kouluissa ja päiväkodeissa tehtävä kulttuurityö kotiseuturakkauden kasvattamiseen? Missä ovat konsertti-, näyttely- ja teatterikiertueet, jotka julistavat paikallista osaamista ja yhteistyön voimaa? Missä kansalaisten omaehtoiset paikallishankkeet?

Viime viikolla uutisointiin henkisen lamaannuksen pelosta vuonna 2009. Kuntaliitoksesta selviäminen voi olla vuosien työ ja sen positiiviset puolet paljastuvat meille kenties vasta vuosien päästä. Tolan kohentamiseen löytyy yksinkertainen laastari: kulttuuribudjetin kasvattaminen. Tervehenkisessä kunnassa kulttuuripalvelut ovat ajanmukaisia, ihmisten saavutettavissa olevia ja laadukkaita. Kulttuuri on vetovoimatekijä ja taloudellisen hyvinvoinnin tae. Henkisesti vireässä ja aktiivisesti toimivassa kunnassa on imua ja innovatiivisuutta.

Yhdistymisrahoituksessa on varattu osuus hyvän asumisviihtyisyyden kehittämiselle, 200 000 e kulttuurille ja 200 000 e paikalliskulttuurille, myös liikunnalle on oma rahoituksensa.  400 000 euroa on valtava summa pienillä resursseilla toimivalle kulttuurisektorille. Tällä eurovuorella on mahdollisuus tehdä syvästi vaikuttavia, kauaskantoisia ja positiivisia tekoja. Sitä ei ole varaa hassata huonosti suunnitelluille kohteille. Rahankäytöstä on laadittava 2000-luvun kulttuurityötä edustava käyttösuunnitelma. Se on suunnattava suoraan kulttuurityöhön asukkaidemme yhteenkuuluvaisuuden ja välittömän asumisviihtyisyyden lisäämiseksi.

Julkisen keskustelun yhdistymisrahoituksen suuntaamisesta olisi avauduttava pian. Järjestelytoimikunta on usein vikkelä rahanjakopäätöksissään, eikä meillä kulttuurin ammattilaisilla, harrastajilla ja paikalliskulttuurin kehittäjilla ole varaa menettää tätä mahdollisuutta. Tarvitsemme takuun, että rahoitus ohjautuu lastenkulttuurille, paikallisten teattereiden, museoiden ja musiikin ammattilaisten toiminnalle, koulujen Kulttuuripolun kehittämiseen sekä yhteisöhankkeille. Uuden Salon asukkaat  tulevat tarvitsemaan kulttuurityötä sopeutumiseen jo alkuvuodesta 2009.

Julkaistu SSS 25.9.2008

Aktiivisuutta nuorisotyöttömyyden torjuntaan

Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Jukka Roos toi ansiokkaasti esille huolen eläköityvästä Suomesta ja nuorisotyöttömyydestä viime sunnuntaina SSS:n kolumnissaan. Elämme muuttuvassa maailmassa. Kaikkien meidän velvollisuutena on nyt huolehtia hyvinvoinnista.

Elämä Salossa näyttäytyy 20 vuoden kuluttua hyvin toisenlaiselta, liki puolet asukkaistamme on tuolloin yli 65-vuotiaita. Ainoa tie on vähentää kunnan maksettavaksi kaatuvia ongelmia - sairauksia, hoidon tarvetta, köyhyyttä, liikkumisen esteitä. Pärjätäksemme on meidän ymmärrettävä aktiivisten nuorten merkitys ja pitkien työurien mahdollisuudet.

Terveydenhuollossa painopiste on siirrettävä ehkäisyyn. Tämä tarkoittaa seniorineuvoloita, yhdistystoiminnan tukemista ja ihmisten omaehtoisuuden arvostamista. Kuntalaisten itsensä on kyettävä vaikuttamaan hyvinvointipalveluihin ja lähiympäristöönsä, olla mukana suunnittelemassa ja toimimassa. Vanhusneuvostojen merkitystä on kasvatettava.

Vihreät suhtautuvat vakavasti eläköitymisen haasteisiin. Puheenjohtaja Anni Sinnemäki toi 17.4. esille sen kuinka työurien pidentäminen ei ole uhka, jos se rakennetaan ihmisten kautta. Työntekijöille on tarjottava enemmän mahdollisuuksia vaikuttaa työhönsä. Työn on joustettava elämäntilanteiden mukaan - perheen ja työn yhdistämiseen, kouluttautumiseen, omaishoitajuuteen, vapaaehtoistyön arvostamiseen osaamisena. Työkyvyn ylläpito on tärkeä haaste jokaiselle työnantajalle jo nyt.

Nuorisotyöttömyyden hoidossa nuorten oma aktiivisuus on voimavara. Nuorten vahva osallistuminen ratkaisujen etsintää toisi Salossakin esiin raikkaita vaihtoehtoja. Panostukset nuorten aktivoimiseen kannattelevat pitkälle tulevaisuuteen. Tarvitsemme itseensä luottavia ihmisiä huolehtimaan eläköityvästä Suomesta 20 vuoden päästä.

Tarvitsemme nyt hankkeita, joissa nuorilla on mahdollisuus vaikuttaa ja olla merkittävä itsensä näköisen toiminnan kautta. Tällä tavoin Salo voisi nousta nuorisotyöttömyyden esimerkkikunnaksi.
Salolla on jo halua panostaa ihmisläheisyyteen. Palvelukeskus Jelppi, nuorisotyöttömyyden Nuotti-hanke ja Ammattiopiston oppilaiden Hyvinvoinnin työkalupakki ovat esimerkkejä uuden etsimisestä.

Toivottavasti niistä kaikista kehkeytyy, perinteisten neuvotapalveluiden sijaan, ihmisten omaa aktiivisuutta, omaa vaikuttamista ja sitä kautta uusien mahdollisuuksien löytymistä. Sitä tarvitsemme, että ikääntyneiden Salossa on hyvä asua myös vuonna 2030.

Julkaistu SSS 23.4.2010

Vihreä energia on vastuullista

Hallituksemme ehdottaa eduskunnalle kahta uutta ydinvoimalalupaa. Vaikka sähkönkulutus on kääntynyt laskuun. Eduskunta tullee päättämään ainakin yhdestä luvasta. Vaikka suurin osa kansasta vastustaa ajatusta.
Saksassa uusiutuva energia on tuottanut 300 000 uutta työpaikkaa ja vahvistanut kilpailukykyä. Meillä panostuksia kotimaiseen, lähellä tuotettuun energiaan kutsutaan väheksyvästi risupaketiksi.

Suomi matkaa hyvää vauhtia ydinvoimamaaksi. Päätöksen edessä yksittäinen ihminen tuntee itsensä voimattomaksi. Vellovathan kysymyksen ympärillä sanat kehitys, kasvu, tulevaisuus, kilpailukyky ja menestys, teollisuuden voimat.

Valta näyttää olevan kansamme edustajilla, mutta yksilö voi vaikuttaa. Yksilöistä muodostuu joukkovoima.
Voimme osoittaa mieltä. Voimme kuluttaa toisin. Voimme vaihtaa kotimme energian vihreään sähköön, ekosähköön, tuulisähköön. Voimme suosia ekoenergiaa käyttävien yritysten tuotteita. Voimme panostaa asumisen ekotehokkuuteen, siirtyä aurinkolämpöön, säädellä energiankäyttöä arjessamme. Voimme kuluttaa vähemmän, tavaroita, matkoja, olla hankkimatta aina uutta.

Meillä on hyvinkin aikaa. Olkiluoto 3:n epäonnistunut ja pitkittynyt rakennustyö valaa uskoa siihen, ettei uusia rakennusprojekteja kannata aloittaa, vaikka luvat myönnettäisiin. Tutkimustieto ydinvoimaloiden vaarallisuudesta lisääntyy. Elinkeinoelämän mielipide vaihtuu helpostikin, mikäli vihreä energia muuntuu kilpailukykyisimmäksi vaihtoehdoksi.

Paikalliset päättäjät voivat tehdä rohkeita, vastuullisia ja tulevaisuuden lapsille oikeudenmukaisia päätöksiä. Voimme kehittää Salosta ekoenergian viherlaakson, vahvistaa näin seutumme elinkeinorakennetta. Voimme olla yksi kunnista, jotka saavat osan niistä 20 000 uudesta työpaikasta, joita uusiutuvan energian paketti maahamme tuo. Päätökset vain on tehtävä pian, sillä muut kunnat ovat jo edellämme omine tutkimuskeskuksineen, koehankkeineen ja yritystukineen.

Emme ole yksin. Vaikka meille uskotellaan, ettei ihmisellä ole valtaa. Onhan heikoksi itseään tuntevia helpompi kontrolloida, helpompi saada uskomaan suurten päätösten ehdottomaan totuuteen. Meillä on valtaa rakentaa oma elämämme siten, että se tukee kestäviä ja turvallisia ratkaisuja. Siten voimme jättää maapallon puhtain mielin tuleville sukupolville.

Julkaistu SSS 17.5.2010

Vyuotos ei ratkaise ydinvoimakysymystä

Vuotos ei ratkaise ydinvoimakysymystä

DI Jorma Vapaa nosti esiin Vuotoksen ja Kollajan altaat ratkaisuna Suomen energiakysymykseen. Hän tarjosi allaskysymystä osaksi Vihreiden politiikkaa.

Vihreät ovat laillisia ratkaisuja ajava puolue. Vuotoksen tekoaltaan rakentaminen on laitonta. Sen estää korkeimman hallinto-oikeuden päätös. Alueella on myös EU:n Natura-alueiden status.
KHO:n päätös perustuu korvaamattoman arvokkaiden luontoarvojen, kasviston, eläimistön ja ekosysteemin, vaalimiseen. Vuotoksen alle jäisivät paitsi yksi Suomen tärkeimmistä lintualueista, Kemihaaran suot, myös kalavesiä, metsästys- ja marjastusmaita sekä porolaitumia. Samoin Kollajan rakentaminen olisi luonnonsuojelun näkökulmasta kestämätön ratkaisu.

Pelkkä puuaineksen pois kerääminen ei poista mätänevän kasviaineksen aiheuttamien metaanipäästöjen vähenemistä, puunrungot ovat vain osa ongelman kokonaisuutta. Tekoaltaat vierittäisivät Perämereen sellaisia raskasmetalli- ja fosforipäästöjen määriä, joita ei sallita tehtaidenkaan päästöiksi.

Tekoaltaiden tuottama energia olisi marginaalista, nappulaliigaa. Nykyisten vesivoimaloiden tehon nostaminen tuottaa kolmen Vuotoksen verran sähköä. Todellisia ratkaisuja energiakysymykseen ovat syöttötariffijärjestelmän kunnianhimoinen kehittäminen ja panostaminen hallituksen nyt esittämään uusituvan energian pakettiin.

Vihreiden politiikka edistää kestäviä ratkaisuja. Vihreät ovat esittäneet oman vastineensa ydinvoimaloille. Vihreän kasvun malli perustuu energiankäytön tehostamiselle, kulutushuippujen leikkaamiselle sekä uusiutuvan energian lisäämiselle. Näistä jälkimmäinen on maahamme uusia työpaikkoja, osaamista ja innovatiivisuutta tuova tie. Mallilla pystymme kestävästi, turvallisesti ja vastuutamme nykyisistä ja tulevista sukupolvista kantaen

Julkaistu SSS 30.5.2010